31. Maaliskuu, 2021
Adapteo on innostunut tulevaisuudesta, jossa muunneltavilla rakennuksilla on merkittävä rooli joustavissa ja osallistavissa yhteiskunnissa.
Adapteo keskusteli viiden kiinteistöalan ja julkisen sektorin johtavan toimijan kanssa tunnistaaksemme tärkeimmät trendit, jotka muokkaavat toimialaamme. Kävi ilmi, että muunneltavat rakennukset voivat tarjota yhteiskunnalle monenlaista lisäarvoa.
Asiantuntijat, joiden kanssa keskustelimme, toivat esille kuusi tärkeää trendiä. Nämä trendit vaikuttavat siihen, miten julkinen sektori hallinnoi kiinteistöjää
Julkisten kiinteistöjen peruskorjausvelka on valtava.
73 %1 Pohjoismaiden koulurakennuksista on rakennettu 40 vuotta sitten tai sitä ennen, ja merkittävä osuus näistä rakennuksista on laajan peruskorjauksen tarpeessa. Peruskorjausvelka on este osallistavalle ja laadukkaalle koulutukselle. Se on jo johtanut julkisen sektorin perinteisen kiinteistönhoitajan roolin uudelleentarkasteluun.
Kaupungistuminen vaikuttaa suurten kaupunkien lisäksi myös maaseutualueisiin, joilta ihmiset muuttavat yhä enemmän kasvukeskuksiin. Tämä luo muuttuvia vaatimuksia tärkeimmille sosiaalisille infrastruktuureille, kuten koulutukselle ja vanhusten hoidolle.
– Kaupungistuminen on vahva trendi. Kaupungistuminen vaikuttaa suurten kaupunkien lisäksi myös maaseutualueisiin, joilta ihmiset muuttavat yhä enemmän kasvukeskuksiin. Tämän suuntauksen seurauksena ja kustannustehokkuuden parantamiseksi meillä on nyt suurempia hoivakoteja ja kouluja kaupunkien keskustoissa.
Ruotsin kunta- ja alueliiton
pääekonomisti Annika Wallenskog
Viime vuosina väestökehitys on ollut erityisen epävakaata. Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa koettiin vuonna 2015 merkittävä maahanmuuttovirta, joka on nyt lähes kokonaan tyrehtynyt. Milleniaalit puolestaan perustavat perheitä, mikä lisää päiväkotien ja koulujen kysyntää.
– Nämä tekijät vaikeuttavat tarkkojen väestöennusteiden tekemistä. Lisäksi ikääntynyt väestö kasvaa merkittävästi. Ruotsiin on rakennettava noin 500 hoitokotia vuoteen 2026 mennessä,ja tällä hetkellä meillä on rakenteilla vain noin 150.
Annika Wallenskog
Viimeaikaiset finanssikriisit ovat koetelleet kuntia ankarasti, ja tämän seurauksena kiinteistöjen ylläpitoa ja peruskorjausta on laiminlyöty. Vaikka talous on ollut vahvemmalla pohjalla viimeisen kymmenen vuoden aikana, Covid-19 heikentää julkisen sektorin talousnäkymiä. Tilanne koskee useita kuntia, ja peruskorjausvelka on jo niin suuri, että monet kunnat etsivätuusia ratkaisujas.
– Kunnossapitoa laiminlyödään, ja kunnissa on yhä enemmän tarvetta nopeille väistötiloille, jotka edellyttävät muunneltavia rakennuksia.
Hanna Hellquist, Ruotsin Norrtäljen kunnan apulaiskunnanjohtaja
– Julkisella sektorilla on alettu ymmärtää, että tarpeet muuttuvat ajan myötä. Muunneltavien rakennusten rakentajat oppivat nopeasti jokaisesta projektista ja voivat jatkuvasti mukauttaa ja parantaa koulujen, päiväkotien ja vanhusten hoidon tiloja.
Antti Peltokorpi, rakentamisen tuotantotalouden apulaisprofessori Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitokselta
Rakennukset muodostavat 38 % kaikista CO2
-päästöistä maailmanlaajuisesti2. Rakennus- ja kiinteistöala ja sen asiakkaat ovat energiatehokkuuden lisäksi entistä kiinnostuneempia rakennusten ympäristöjalanjäljestä. Siksi kestävän suunnittelun, kiertotalouden ja materiaalien valinnan näkökohdat ovat entistä tärkeämpiä. Myös lainsäädäntö lisääntyy.
– Uusi lainsäädäntö, kuten EU:n taksonomia, CO2
-päästöjen kasvava kustannus ja taloussektorin kasvava tietoisuus ilmastoriskeistä lisäävät kiinnostusta ilmastomyönteisiin rakennuksiin tulevina vuosina.
Jürgen Utz, Saksan kestävän rakentamisen neuvoston DGNB-akatemian johtajal
Covid-19 on muuttanut elämäämme monella eri tavalla. Se on myös johtanut uusiin tapoihin käyttää rakennuksia ja kiinteistöjä. Olemme nähneet monia esimerkkejä joustavista ja mukautettavista tiloista, jotka lisäävät yhteiskunnan joustavuutta ja pitävät ihmiset turvassa – tartunnan saaneiden eristämisestä vanhusten hoidossa uusien sairaalaosastojen luomiseen. Vaikutus voi jatkua Covid-19:n jälkeenkin.
–Tulevaisuudessa näemme entistä enemmän uudelleensijoitettavia rakennuksia, mikä voi olla erityisen tärkeää harvaan asutuilla alueilla, kuten Pohjoismaissa. Terveydenhuollon lisäksi Covid-19 on myös pakottanut koulut digitalisoitumaan yhdessä yössä. Perinteisen luokkaopetuksen ja digitaalisten ratkaisujen yhdistelmä tarjoaa uusia mahdollisuuksia sellaisten mukautettujen tilojen suunnitteluun, jotka parhaiten edistävät osallistavaa, laadukasta opetusta.
Annika Wallenskog
– Pandemia on nopeuttanut digitalisaatiota, mukaan lukien verkko-opetusta. Tällä voi olla valtavia vaikutuksia siihen, miten koulurakennuksia on tulevaisuudessa suunniteltava.
Jürgen Utz
1 Backlog Renovation report, PWC Strategy&, 2018
2 UNEP, 2020
sosiaalinen media
